Ihan tavallisia asioita

Presidentti Sauli Niiniston nuorille suunnattu kampanja ihan tavallisia asioita on saanut paljon julkisuutta. Osa on hyökännyt rajusti kampanjaa vastaan, osa taas on ollut sitä mieltä, että siinä puhutaan asiaa. Suurin kritiikki on tullut siitä, että kampanjassa ei oteta huomioon rakenteellisia tekijöitä eikä pureuduta perussyihin. Hankkeen puolustajat taas puhuvat siitä, kuinka tärkeää on tehdä tekoja, joihin jokainen voi osallistua. Niin tai näin, keskustelua tämä hanke on ainakin herättänyt. Jo se on hyödyllistä.

Mitkä ovat ne työpaikan ”ihan tavalliset asiat”, joita siellä pitäisi ottaa huomioon. Referoidaan hiukan Niinistön työryhmän ehdotuksia:

- oikea asia oikeaan aikaan
- terveen apinoinnin puolesta
- unelmat antavat siivet
- kaikki, mitä näet, ei ole totta
- pidä huolta
- yritä - erehdy - yritä
- aikuinen älä lintsaa – esimies älä lintsaa
- tartu hetkeen
- paikat kuntoon
- anna ja pyydä

Ei pöhkömpiä ajatuksia ja heittoja. Nämä kaikki asiat voisivat olla kenen tahansa konsultin tai kehittäjän työkaluarsenaalia. Ongelma syntyy siinä, että jos lauseen tai ajatuksen irrottaa kontekstista – yhteydestä -  ne kuulostavat todellakin naivilta ja yksikertaisilta.

Työelämän kannalta kaikkein mielenkiiltoisin ja moniulotteisin lause on ”kaikki, mitä näet, ei ole totta”. Miten niin? Eikö kaikki näkemäsi työpaikalla ole sitten totta. Kokemuksemme mukaan ja nimenomaan kokemuksemme mukaan työpaikalla on paljon asioita, joita ei ääneen lausuta tai asioille laitetaan hieno kuorrutus päälle. Näitä löytyy lukematon määrä esimerkiksi vuorovaikutuksen puolelta. Annetaan ymmärtää, että kehityskeskustelut toimivat, kun ne vaan käydään. Uskotellaan, että laatuasiat ovat kunnossa, kun tiimi, ryhmä tai yritys saa laatustandardin. Todistus seinässä ei takaa hyvää palvelulaatua. Lisäksi monissa ilmapiiriasioissa nopeasti katsottuna asiat ovat ”ok”, mutta syvällisempi tarkastelu osoittaa toista.

Edellä kirjoitetussa on annettu hiukan negatiivinen kuva asioista. On kuitenkin paljon tilanteita, joissa tuo lause ”kaikki, mitä näet, ei ole totta” voidaan kääntää positiiviseksi. Usein negatiivinen reagoiminen muutoksen ei ole muutosvastarintaa, vaan syvällistä pohdintaa ja tulevaisuuden kriittistä tarkastelua, mikä saattaa jopa vauhdittaa muutostyötä. Samoin laskeva tulos esimiesarvioissa ei välttämättä tarkoita heikompaa esimiestyötä vaan työntekijöiden aktiivisempaa keskustelu ja muutoshalukkuutta.

Kun työpaikalla aletaan puhua asioista, saadaan asioille merkitys. Näin pimeyteen tulee valoa ja työpaikat alkavat kukoistamaan. Yrjö Kallisen sanoin meidän tulee herätä unesta, jotta voimme nähdä: "Voin katsoa lähimmäistäni silmiin ja haukotella tai tähtitaivasta ja haukotella. En näe siinä mitään ihmeellistä. Minä en tiedä mitään, jos näin tunnen. Olen unessa."  Yrjö Kallinen (1969)

JK & MV

Hyvinvointijohtaminen - polku jatkuvaan menestymiseen

Urheilussa on suhteellisen helppo saavuttaa yksittäinen voitto, paljon vaikeampaa on pysyä huipulla pitkään ja saavuttaa voittoja jatkuvasti.

Yksittäisen voittamisen idea on se, että ladataan kaikki voimavarat ja sekä henkinen että fyysinen kapasiteetti yhteen otteluun tai suoritukseen. Ongelmia seuraa usein siinä, etteivät paikat kestä tai urheilijalle tulee voiton jälkeen henkinen tyhjiö, paukut eivät enää riitä jatkamaan uraa tai motivaatio on kateissa.

Sama ilmiö näkyy myös työelämässä. Kiihtyvä työtahti ja ajatus jatkuvasta kasvusta ja kehittymisestä uuvuttavat työntekijän liian aikaisin. Ollaan hakemassa sitä yksittäistä voittoa, pitkäjänteinen ajattelu ja kokonaisvaltainen kehittäminen jää kiireen ja maksimointiajattelun alle. Toisaalta taas vaaditaan pidempiä työuria ja johtamisen inhimillistämistä sekä työntekijöiden ”leppoistamista”.

Easy Living on tehnyt useamman kymmenen vuotta huippu-urheilijoiden kanssa pitkäkestoista kehittämistyötä menestymisen saavuttamiseksi. Samoin olemme koko ajan kehittäneet työkaluja työelämän tarpeisiin ja työhyvinvointiin.

Nyt olemme saaneet valmiiksi esimiehille ainutlaatuisen koulutuskokonaisuuden, joka tähtää menestymiseen pitkällä aikavälillä ja joka vastaa nykypäivän haasteisiin. Tämän hyvinvointijohtamisen koulutuksen painopiste on antaa esimiehille valmiudet johtaa niin, että työntekijät viihtyvät ja ovat motivoituneita pitkällä aikavälillä. Sisällössä korostuu valmennuksellinen ote, itsensä johtaminen ja oman innovatiivisuuden löytäminen.

Koulutuksen sisältö on esitelty tarkemmin nettisivuillamme www.easyliving.fi kohdassa ajankohtaista.

Merja ja Jukka

Ei tarvitse mennä kauas, että pääsee pitkälle

Nathanael Westin kirjassa ”Iisi miljoona” päähenkilö Lemuel Pitkinin yrittää ansaita rahaa äitinsä velkojen maksuun. Hän ajautuu mitä kummallisempiin tilanteisiin ja joka kerta ratkaisut päättyvät paradoksaalisiin ratkaisuihin. Lemuel mm. joutui vankilaan ja häneltä otettiin kaikki hampaat pois, ettei hän saa hammastulehdusta ja ettei hampaisiin tule reikiä.

Työelämässä oleviin haasteisiin on monesti haettu samankaltaisia ratkaisuja kuin Iisissä miljoonassa. Yhtä varmasti kuin Lemuel Pitkin ajautui joka kerta ratkaisuja etsiessään vaikeuksiin, näyttävät työelämän monet ratkaisuyritykset menevän samantapaisesti kuin Lemuel Pitkinilläkin.

On kuviteltu, että jos meillä on kiire, hankitaan tai kehitetään kiireen poistamiseksi hiukan tehokkaampi kone ja ongelmat poistuvat. Vaikka tekniikka on kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana huimasti, niin onko kiire vähentynyt? Toinen työelämää koskettava asia on erilaisten psyykelääkkeiden käytön huima lisääntyminen. Kun ihminen voi pahoin, niin lääkärit määräävät helposti psyykelääkettä. Nykyään on myös erilaisten piristävien lääkeaineiden ja energiajuomien käyttö lisääntynyt. Otetaan pilleri ja juodaan piristävää juomaa, jotta jaksetaan olla vireitä ja tehdä töitä.

Löytyykö tekniikan kehittämisestä tai lääkkeistä ja piristeistä apu ihmisen pahoinvointiin? Luultavasti ei. Lääkärin yksi tapa on lähestyä ongelmaa on ”oireenmukainen hoito” ja loogiseen päättelyyn opetettu esimies ajattelee, että jos saadaan tekniikka pelaamaan, niin kaikki on ratkaistu. Samanlaista logiikkaa Iisissä miljoonassakin käytettiin - melko huonoin seurauksin.

Lukeudumme Easy Livingissä itsekin siihen ryhmään, joka ajattelee ettei monimutkainen ongelma tarvitse monimutkaista ratkaisua tai jos jokin ei toimi, niin tee jotain muuta. Jos seuraa tätä ajatuspolkua, on mietittävä ensiksi, mikä on monimutkainen ja mikä yksikertainen ratkaisu. Helena Lindberg kirjoitti keväällä Helsingin Sanomissa, että Italiassa lähiesimiehiä kouluttamalla saatiin hyviä tuloksia aikaan työhyvinvoinnissa. Pienillä teoilla saatiin paljon aikaan. Kun ylitöitä alkoi kasaantua joillekin ihmisille, töitä suunniteltiin ja jaettiin uudelleen. Esimies saattoi jopa antaa stressaantuneelle työntekijälle luvan huilata päivän kotonaan. Helpot ja yksikertaiset ratkaisut löytyvät yleensä hyvinkin läheltä, joko lähipiiristä tai sitten itsestä. Nykyajattelussa me ulkoistamme ongelman liian helposti ulkopuolelle itsestämme ja näin myös ratkaisu ulkoistetaan. Lääke tai laite ei aina ole ratkaisu. On opittava katsomaan asioita tarkemmin ja yksilöllisemmin. Kiireessä tämä tarkempi katsominen unohtuu. Tarkkaan katsomiseen kuuluu mm. kuunteleminen. Purnaava, kiukkuinen tai stressaantunut työntekijä usein ohitetaan esimiehen oman kiireen ja stressin takia. Kun ei ole omaa voimaa kohdata, niin siirretään työntekijän kuuntelu ja lokeroidaan käyttäytyminen ”hankalan työntekijän piikkiin”. Tästä perustilanteesta alkaa usein kierre, joka johtaa huonoon työilmapiiriin. Esimiehen on kuunneltava tarkkaan, mitä työntekijä yrittää hänelle viestittää, on oltava aikaa ja kärsivällisyyttä sekä riittävästi tilaa omissa ajatuksissa hyväksyä toisen mielipide.

Työhyvinvoinnin saavuttamiseen ei ole yhtä patenttiratkaisua vaan on monia hyvinkin yksilöllisiä ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Näitä yksilöllisiä ratkaisuja etsiessä on hyvä muistaa kuitenkin, että jokainen esimies voi jo pelkästään oikeudenmukaisuudella ja reiluudella lisätä hyvän työilmapiirin syntymistä.

Merja ja Jukka