maanantai 3. syyskuuta 2012

Ei tarvitse mennä kauas, että pääsee pitkälle


Nathanael Westin kirjassa ”Iisi miljoona” päähenkilö Lemuel Pitkinin yrittää ansaita rahaa äitinsä velkojen maksuun. Hän ajautuu mitä kummallisempiin tilanteisiin ja joka kerta ratkaisut päättyvät paradoksaalisiin ratkaisuihin. Lemuel mm. joutui vankilaan ja häneltä otettiin kaikki hampaat pois, ettei hän saa hammastulehdusta ja ettei hampaisiin tule reikiä.

Työelämässä oleviin haasteisiin on monesti haettu samankaltaisia ratkaisuja kuin Iisissä miljoonassa. Yhtä varmasti kuin Lemuel Pitkin ajautui joka kerta ratkaisuja etsiessään vaikeuksiin, näyttävät työelämän monet ratkaisuyritykset menevän samantapaisesti kuin Lemuel Pitkinilläkin.

On kuviteltu, että jos meillä on kiire, hankitaan tai kehitetään kiireen poistamiseksi hiukan tehokkaampi kone ja ongelmat poistuvat. Vaikka tekniikka on kehittynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana huimasti, niin onko kiire vähentynyt? Toinen työelämää koskettava asia on erilaisten psyykelääkkeiden käytön huima lisääntyminen. Kun ihminen voi pahoin, niin lääkärit määräävät helposti psyykelääkettä. Nykyään on myös erilaisten piristävien lääkeaineiden ja energiajuomien käyttö lisääntynyt. Otetaan pilleri ja juodaan piristävää juomaa, jotta jaksetaan olla vireitä ja tehdä töitä.

Löytyykö tekniikan kehittämisestä tai lääkkeistä ja piristeistä apu ihmisen pahoinvointiin? Luultavasti ei. Lääkärin yksi tapa on lähestyä ongelmaa on ”oireenmukainen hoito” ja loogiseen päättelyyn opetettu esimies ajattelee, että jos saadaan tekniikka pelaamaan, niin kaikki on ratkaistu. Samanlaista logiikkaa Iisissä miljoonassakin käytettiin - melko huonoin seurauksin.

Lukeudumme Easy Livingissä itsekin siihen ryhmään, joka ajattelee ettei monimutkainen ongelma tarvitse monimutkaista ratkaisua tai jos jokin ei toimi, niin tee jotain muuta. Jos seuraa tätä ajatuspolkua, on mietittävä ensiksi, mikä on monimutkainen ja mikä yksikertainen ratkaisu. Helena Lindberg kirjoitti keväällä Helsingin Sanomissa, että Italiassa lähiesimiehiä kouluttamalla saatiin hyviä tuloksia aikaan työhyvinvoinnissa. Pienillä teoilla saatiin paljon aikaan. Kun ylitöitä alkoi kasaantua joillekin ihmisille, töitä suunniteltiin ja jaettiin uudelleen. Esimies saattoi jopa antaa stressaantuneelle työntekijälle luvan huilata päivän kotonaan. Helpot ja yksikertaiset ratkaisut löytyvät yleensä hyvinkin läheltä, joko lähipiiristä tai sitten itsestä. Nykyajattelussa me ulkoistamme ongelman liian helposti ulkopuolelle itsestämme ja näin myös ratkaisu ulkoistetaan. Lääke tai laite ei aina ole ratkaisu. On opittava katsomaan asioita tarkemmin ja yksilöllisemmin. Kiireessä tämä tarkempi katsominen unohtuu. Tarkkaan katsomiseen kuuluu mm. kuunteleminen. Purnaava, kiukkuinen tai stressaantunut työntekijä usein ohitetaan esimiehen oman kiireen ja stressin takia. Kun ei ole omaa voimaa kohdata, niin siirretään työntekijän kuuntelu ja lokeroidaan käyttäytyminen ”hankalan työntekijän piikkiin”. Tästä perustilanteesta alkaa usein kierre, joka johtaa huonoon työilmapiiriin. Esimiehen on kuunneltava tarkkaan, mitä työntekijä yrittää hänelle viestittää, on oltava aikaa ja kärsivällisyyttä sekä riittävästi tilaa omissa ajatuksissa hyväksyä toisen mielipide.

Työhyvinvoinnin saavuttamiseen ei ole yhtä patenttiratkaisua vaan on monia hyvinkin yksilöllisiä ja tapauskohtaisia ratkaisuja. Näitä yksilöllisiä ratkaisuja etsiessä on hyvä muistaa kuitenkin, että jokainen esimies voi jo pelkästään oikeudenmukaisuudella ja reiluudella lisätä hyvän työilmapiirin syntymistä.

Merja ja Jukka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti