Ihan tavallisia asioita

Presidentti Sauli Niiniston nuorille suunnattu kampanja ihan tavallisia asioita on saanut paljon julkisuutta. Osa on hyökännyt rajusti kampanjaa vastaan, osa taas on ollut sitä mieltä, että siinä puhutaan asiaa. Suurin kritiikki on tullut siitä, että kampanjassa ei oteta huomioon rakenteellisia tekijöitä eikä pureuduta perussyihin. Hankkeen puolustajat taas puhuvat siitä, kuinka tärkeää on tehdä tekoja, joihin jokainen voi osallistua. Niin tai näin, keskustelua tämä hanke on ainakin herättänyt. Jo se on hyödyllistä.

Mitkä ovat ne työpaikan ”ihan tavalliset asiat”, joita siellä pitäisi ottaa huomioon. Referoidaan hiukan Niinistön työryhmän ehdotuksia:

- oikea asia oikeaan aikaan
- terveen apinoinnin puolesta
- unelmat antavat siivet
- kaikki, mitä näet, ei ole totta
- pidä huolta
- yritä - erehdy - yritä
- aikuinen älä lintsaa – esimies älä lintsaa
- tartu hetkeen
- paikat kuntoon
- anna ja pyydä

Ei pöhkömpiä ajatuksia ja heittoja. Nämä kaikki asiat voisivat olla kenen tahansa konsultin tai kehittäjän työkaluarsenaalia. Ongelma syntyy siinä, että jos lauseen tai ajatuksen irrottaa kontekstista – yhteydestä -  ne kuulostavat todellakin naivilta ja yksikertaisilta.

Työelämän kannalta kaikkein mielenkiiltoisin ja moniulotteisin lause on ”kaikki, mitä näet, ei ole totta”. Miten niin? Eikö kaikki näkemäsi työpaikalla ole sitten totta. Kokemuksemme mukaan ja nimenomaan kokemuksemme mukaan työpaikalla on paljon asioita, joita ei ääneen lausuta tai asioille laitetaan hieno kuorrutus päälle. Näitä löytyy lukematon määrä esimerkiksi vuorovaikutuksen puolelta. Annetaan ymmärtää, että kehityskeskustelut toimivat, kun ne vaan käydään. Uskotellaan, että laatuasiat ovat kunnossa, kun tiimi, ryhmä tai yritys saa laatustandardin. Todistus seinässä ei takaa hyvää palvelulaatua. Lisäksi monissa ilmapiiriasioissa nopeasti katsottuna asiat ovat ”ok”, mutta syvällisempi tarkastelu osoittaa toista.

Edellä kirjoitetussa on annettu hiukan negatiivinen kuva asioista. On kuitenkin paljon tilanteita, joissa tuo lause ”kaikki, mitä näet, ei ole totta” voidaan kääntää positiiviseksi. Usein negatiivinen reagoiminen muutoksen ei ole muutosvastarintaa, vaan syvällistä pohdintaa ja tulevaisuuden kriittistä tarkastelua, mikä saattaa jopa vauhdittaa muutostyötä. Samoin laskeva tulos esimiesarvioissa ei välttämättä tarkoita heikompaa esimiestyötä vaan työntekijöiden aktiivisempaa keskustelu ja muutoshalukkuutta.

Kun työpaikalla aletaan puhua asioista, saadaan asioille merkitys. Näin pimeyteen tulee valoa ja työpaikat alkavat kukoistamaan. Yrjö Kallisen sanoin meidän tulee herätä unesta, jotta voimme nähdä: "Voin katsoa lähimmäistäni silmiin ja haukotella tai tähtitaivasta ja haukotella. En näe siinä mitään ihmeellistä. Minä en tiedä mitään, jos näin tunnen. Olen unessa."  Yrjö Kallinen (1969)

JK & MV