Kun kirjoitamme tätä blogia, on takana ajattelun viikko. Viime vuosina on puhuttu paljon tunteista. Tunneälyä on tutkittu ja sanottu, että
ihmiset tekevät lähes kaikki päätökset tunteella. Onko näin? Pohditaan tätä
–ajatellaan.
Kirjamessuilta löysimme uuden, ajattelusta kirjoitetun kirjan, Daniel
Kahneman: Ajattelu –nopeasti ja hitaasti. Daniel Kahneman on tunnettu ja
tunnustettu kokeellinen psykologi, joka on saanut taloustieteen Nobelin palkinnon
käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään. Kahneman sanoo että
meillä on kaksi tapaa ajatella, nopea ja hidas. Nopea ajattelu on intuitiivista
ja emotionaalista, hidas taas harkitsevampi ja loogisempi.
Nopeaan ajatteluun liittyy se riski, että tulkitsemme
asioita liian nopeasti, tunteella ja voimakkaiden ennakkokäsitysten
saattelemana. Saatamme ajatella, että kymmenen on parempi kuin yksi, sen takia,
kun se on suurempi kuin yksi. Hidas ajattelu vaatii pohdiskelua ja ponnistelua.
Hidas ajattelu saattaa johtaa myös törmäyksiin sekä itsensä, että ympäristön
kanssa. Joudutaan pohtimaan ja jopa luopumaan jostain vanhasta. Tämä vaatii
aikaa ja totuttelua.
Hyvään ajatteluun liittyy myös ajattelun sujuvuus.
Sujuvuuteen vaikuttaa se, millaisessa
ympäristössä ajattelua houkutellaan esiin. Kun ajattelun tielle asetetaan
esteitä, se vaikuttaa ajattelun lopputulokseen. Saksalainen psykologi Norbert
Schwarz teki kokeen, missä hän käski koeryhmän jäseniä ajattelemaan kaksitoista
esimerkkitilannetta, joissa on tuntenut
itsensä itsevarmaksi. Sama testi toistettiin sillä poikkeuksella, että piti
ajatella kuutta itsevarmuuden tilaa. Kokeen tulos osoitti sen, että mitä
sujuvampi ajattelu oli, sen itsevarmemmaksi ihminen koki itsensä. Se, että
löysi itsestään paljon itsevarmuuden piirteitä ja asioita, mutta se tuotti vaivaa, ei nostanut itsevarmuuden
tunnetta. Kumpi on tärkeämpää: mieleen palautettu määrä vai mieleen
palautumisen helppous ja sujuvuus? Selvä voittaja on sujuvuus, eli ne, jotka
luettelevat ensin kuusi itsevarmuuden kokemusta, tunsivat itsensä huomattavasti
itsevarmemmaksi.
Suomalainen tunnetutkija Lauri Nummenmaa sanoo kirjassaan ”Tunteiden
psykologia”, että tunteet ja ajattelu eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä
ääripäitä. Ne ovat rinnakkain ja tosiaan täydentäviä prosesseja. Jokaisessa
tunteessa on ajattelun osia ja jokaisessa ajattelussa on tunnetta mukana. Tunteet
tarjoavat valmiiksi ohjelmoituja nopeita, kehollisia reaktioita ja ratkaisuja
kohtaamiimme haasteisiin. Tunteet toimivat automaattisesti ja lyhyellä tähtäimellä,
tietoinen ajattelu taas hitaammin ja yleensä pidemmällä tähtäimellä. Nykyaikainen aivotutkimus sanoo myös, että
keskushermostossa on vaikea paikallistaa tunne- tai ajattelukeskuksia, koska
aivot toimivat holistisesti, hermoverkkojen välityksellä. Aivoissa olevat
hermoverkot vain ovat erikoistuneet käsittelemään erilaista tietoa. Tunteet
voivat vaikuttaa helpommin ajatteluun kuin päinvastoin, vaikka sekin on
mahdollista.
Työelämässä on paljon kiirettä ja nopeutta, jota on vaikea
pysäyttää. Yksittäinen ihmiseltä vaaditaan nopeita päätöksiä ja toimintaa. Arvostamme johtajaa, joka tekee nopeita
päätöksiä. Johtaja, joka jahkailee tai muuttaa ajatteluaan on lepsu ja heikko.
Monesti kuitenkin hyvä ajattelu tarvitsee aikaa ja pohdintaa ja näkökulmien törmäyttämistä
ja uusia ajatuspolkuja. Lisäksi monet vaikeassa ja haasteellisessa ympäristössä
esiin tulevat kysymykset saattavat aiheuttaa vääriä tulkintoja. Vaikka pyrimme sujuvaan ajatteluun, vaatii se
ponnistelua aivotoiminnan osalta, ettei synny väärää johtopäätöstä. Koska nopea
ajattelu on voimakkaan tunne- ja emootiopainotteista, se ei välttämättä johda
oikeisiin päätelmiin. Tarkastellaan vaikkapa työn liiallista kuormittavuutta.
Tämä on niin monimutkainen tunteita nostattava tilanne, että pelkkien
tietoisuuden ulkopuolella toimivien tunnereaktioiden avulla toimiminen ei
mahdollista tilanteen selvittämistä. Emme pysty tunneinformaation avulla
löytämään ulospääsyä. Tähän tarvitaan tietoa stressistä, työympäristön senhetkisestä
tilasta ja omasta historiasta sekä kyvystä käsitellä stressiä ja työn
kuormittavuutta. Ratkaisuksi tarvitaan hidasta ajattelua, pysähtymistä ja
pohdintaa.
Omat kokemuksemme huippu-urheilijoiden psyykkisen
valmennuksen alueelta tukevat näitä teorioita ja ajatteluita. Seuraavassa vielä
kiteytettynä keskeiset kohdat.
1.
Omaan tunteeseen ei kannata uskoa heti, koska
tunteen aiheuttama kokemus voi viedä harhaan
2.
Kannattaa hidastaa ajattelua ja kysyä: ”Mistä
minä varmasti tiedän että asia on näin?”
3.
Jokaisessa tunteessa on aina osa tietoisuutta ja
jokaisessa ajatuksessa on tunnetta. Ei ole puhdasta tunnetta ja ei ole puhdasta
tietoa - on vain kokemus
4.
Kun haluat vaikuttaa, edistä sujuvaa ajatteluun
pääsyä
JK & MV
JK & MV