maanantai 19. marraskuuta 2012

Ovatko tunteet yliarvostettuja?


Kun kirjoitamme tätä blogia, on takana ajattelun viikko.   Viime vuosina on puhuttu paljon tunteista.  Tunneälyä on tutkittu ja sanottu, että ihmiset tekevät lähes kaikki päätökset tunteella. Onko näin? Pohditaan tätä –ajatellaan.

Kirjamessuilta löysimme uuden,  ajattelusta kirjoitetun kirjan, Daniel Kahneman: Ajattelu –nopeasti ja hitaasti. Daniel Kahneman on tunnettu ja tunnustettu kokeellinen psykologi, joka on saanut taloustieteen Nobelin palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtavasta työstään. Kahneman sanoo että meillä on kaksi tapaa ajatella, nopea ja hidas. Nopea ajattelu on intuitiivista ja emotionaalista, hidas taas harkitsevampi ja loogisempi.

Nopeaan ajatteluun liittyy se riski, että tulkitsemme asioita liian nopeasti, tunteella ja voimakkaiden ennakkokäsitysten saattelemana. Saatamme ajatella, että kymmenen on parempi kuin yksi, sen takia, kun se on suurempi kuin yksi. Hidas ajattelu vaatii pohdiskelua ja ponnistelua. Hidas ajattelu saattaa johtaa myös törmäyksiin sekä itsensä, että ympäristön kanssa. Joudutaan pohtimaan ja jopa luopumaan jostain vanhasta. Tämä vaatii aikaa ja totuttelua.

Hyvään ajatteluun liittyy myös ajattelun sujuvuus. Sujuvuuteen vaikuttaa se,  millaisessa ympäristössä ajattelua houkutellaan esiin. Kun ajattelun tielle asetetaan esteitä, se vaikuttaa ajattelun lopputulokseen. Saksalainen psykologi Norbert Schwarz teki kokeen, missä hän käski koeryhmän jäseniä ajattelemaan kaksitoista esimerkkitilannetta,  joissa on tuntenut itsensä itsevarmaksi. Sama testi toistettiin sillä poikkeuksella, että piti ajatella kuutta itsevarmuuden tilaa. Kokeen tulos osoitti sen, että mitä sujuvampi ajattelu oli, sen itsevarmemmaksi ihminen koki itsensä. Se, että löysi itsestään paljon itsevarmuuden piirteitä ja asioita, mutta se  tuotti vaivaa, ei nostanut itsevarmuuden tunnetta. Kumpi on tärkeämpää: mieleen palautettu määrä vai mieleen palautumisen helppous ja sujuvuus? Selvä voittaja on sujuvuus, eli ne, jotka luettelevat ensin kuusi itsevarmuuden kokemusta, tunsivat itsensä huomattavasti itsevarmemmaksi.

Suomalainen tunnetutkija Lauri Nummenmaa sanoo kirjassaan ”Tunteiden psykologia”, että tunteet ja ajattelu eivät ole toistensa vastakohtia eivätkä ääripäitä. Ne ovat rinnakkain ja tosiaan täydentäviä prosesseja. Jokaisessa tunteessa on ajattelun osia ja jokaisessa ajattelussa on tunnetta mukana. Tunteet tarjoavat valmiiksi ohjelmoituja nopeita, kehollisia reaktioita ja ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin. Tunteet toimivat automaattisesti ja lyhyellä tähtäimellä, tietoinen ajattelu taas hitaammin ja yleensä pidemmällä tähtäimellä.  Nykyaikainen aivotutkimus sanoo myös, että keskushermostossa on vaikea paikallistaa tunne- tai ajattelukeskuksia, koska aivot toimivat holistisesti, hermoverkkojen välityksellä. Aivoissa olevat hermoverkot vain ovat erikoistuneet käsittelemään erilaista tietoa. Tunteet voivat vaikuttaa helpommin ajatteluun kuin päinvastoin, vaikka sekin on mahdollista.

Työelämässä on paljon kiirettä ja nopeutta, jota on vaikea pysäyttää. Yksittäinen ihmiseltä vaaditaan nopeita päätöksiä ja toimintaa.  Arvostamme johtajaa, joka tekee nopeita päätöksiä. Johtaja, joka jahkailee tai muuttaa ajatteluaan on lepsu ja heikko. Monesti kuitenkin hyvä ajattelu tarvitsee aikaa ja pohdintaa ja näkökulmien törmäyttämistä ja uusia ajatuspolkuja. Lisäksi monet vaikeassa ja haasteellisessa ympäristössä esiin tulevat kysymykset saattavat aiheuttaa vääriä tulkintoja. Vaikka  pyrimme sujuvaan ajatteluun, vaatii se ponnistelua aivotoiminnan osalta, ettei synny väärää johtopäätöstä. Koska nopea ajattelu on voimakkaan tunne- ja emootiopainotteista, se ei välttämättä johda oikeisiin päätelmiin. Tarkastellaan vaikkapa työn liiallista kuormittavuutta. Tämä on niin monimutkainen tunteita nostattava tilanne, että pelkkien tietoisuuden ulkopuolella toimivien tunnereaktioiden avulla toimiminen ei mahdollista tilanteen selvittämistä. Emme pysty tunneinformaation avulla löytämään ulospääsyä. Tähän tarvitaan tietoa stressistä, työympäristön senhetkisestä tilasta ja omasta historiasta sekä kyvystä käsitellä stressiä ja työn kuormittavuutta. Ratkaisuksi tarvitaan hidasta ajattelua, pysähtymistä ja pohdintaa.

Omat kokemuksemme huippu-urheilijoiden psyykkisen valmennuksen alueelta tukevat näitä teorioita ja ajatteluita. Seuraavassa vielä kiteytettynä keskeiset kohdat.
1.     Omaan tunteeseen ei kannata uskoa heti, koska tunteen aiheuttama kokemus voi viedä harhaan
2.     Kannattaa hidastaa ajattelua ja kysyä: ”Mistä minä varmasti tiedän että asia on näin?”
3.     Jokaisessa tunteessa on aina osa tietoisuutta ja jokaisessa ajatuksessa on tunnetta. Ei ole puhdasta tunnetta ja ei ole puhdasta tietoa - on vain kokemus
4.     Kun haluat vaikuttaa, edistä sujuvaa ajatteluun pääsyä
JK & MV