perjantai 24. tammikuuta 2014

Kiviä lasiruutuun - kehityskeskustelu


Kiviä lasiruutuun – kehityskeskustelu


Musiikki on lasitalo rinteellä,
jolla kivet lentävät, kivet vierivät.

Ja kivet vierivät suoraan läpi,
mutta jokainen ruutu säilyy ehjänä.

Tomas Tranströmer sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon muutama vuosi takaperin. Hänen tuotantonsa on moniääninen. Hän on "runoilij,a jolla on valokuvaajan filosofia". Edellä oleva runo, ”Allegro” on näyte hänen viiltävästä taidostaan tuoda kuvaksi se, mikä on piilossa.


Tätä on myös kehityskeskustelu parhaimmillaan. Ei mitään turhanpäiväistä löpinää, vaan suoraa asiaa. Keskustelussa on otettava vaikeitakin asioita puheeksi. On osattava esittää oikeita kysymyksiä ja osattava tilannetaju, ettei ”lasitalo” mene rikki. Kysymykset ovat kuin kiviä, jotka avaavat portit kehittymiselle.

Toki kehityskeskustelu on muutakin kuin vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Nykysuuntaus on, että etsitään ja keskustellaan työntekijän potentiaaleista ja niiden hyödyntämisestä. Potentiaali on käyttämätön voimavara, joka työntekijällä ei vielä toistaiseksi ole riittävästi käytössä. Myös esimies voi parhaassa tapauksessa löytää keskustelun aikana omia käyttämättömiä voimavaraojaan,  potentiaalejaan.

Olemme tavanneet vuosien aikana sekä työntekijöitä että esimiehiä, joille kehityskeskustelut ovat tervanjuontia – ”tää on tätä pakkopullaa”. Toisaalta aivan toisenlaisiakin näkökulmia ja kokemuksia  on tullut vastaan. Johtopäätös on se, että tämä voi hyvinkin olla osaamiskysymys. Kun esimiehellä on taito, osaaminen, halu ja asenne kohdallaan, kehityskeskustelut saavat hyvän kasvualustan ja voidaan kokea onnistumisia. Tätä tietysti edesauttaa työntekijän myönteinen asenne.

Mikä voisi auttaa siihen, että Tranströmerin kuvaamia kiviä voisi heitellä lasiruutuun niin, että lasit pysyvät ehjinä.
1.     Hyvä valmistautuminen. Varsin usein esimiehet kysyvä neuvoa siihen, miten saisivat ryhmänsä hiljaiset jäsenet puhumaan kehityskeskustelussa. Ratkaisun avaimet löytyvät hyvästä valmistautumisesta.  Mitä paremmin henkilö on valmistautunut, sitä enemmän hänellä on sanottavaa ja kerrottavaa ja sitä todennäköisemmin hän puhuu, kertoo  ja keskustelee asioista. Esimiehen kannatta pohtia, miten saa ryhmänsä jäsenet valmistautumaan kehityskeskusteluihin.
2.     Puhuminen. Uudet aivotutkimukset ovat voineet todentaa sen, että puhuminen jäsentää ajattelua. Mitä enemmän puhut, sitä enemmän tuotat omaa kehittämiseen liittyvää ideaa. Samalla siirrät ns. hiljaista tietoa eteenpäin
3.     Kuuntele ja ole läsnä. Kuuntelu on yksi vaikeimmista tämän ajan taidoista, koska olemme jatkuvasti informaatiokuormituksen vaikutuksen alla. Kuuntelu nostaa myös esimiehen arvostusta. Kehityskeskustelututkimuksessa, jossa työntekijät arvioivat oman esimiehensä kanssa käymiään kehityskeskusteluja (n=2329), saivat esimiehet, jotka henkilöstön mielestä arvostivat työntekijöitään, henkilöstöltä huomattavasti muita parempia arvioita seuraavista toimintatavoista
·       Keskustelutilanteessa esimieheni kuunteli minua
·       Päätöksiä tehtäessä esimieheni otti minun näkemykseni huomioon
·       Esimieheni oli kiinnostunut keskustelemaan myös minulle tärkeistä asioista
·       Esimieheni kanssa uskaltaa ottaa myös ongelmat esille
·       Esimies oli kiinnostunut minusta myös ihmisenä
·       Minun oli helppo tuoda omat ideat ja ehdotukset esiin keskustelun aikana
·       Keskusteluilmapiiri oli avoin
·       Kokonaisuutena viimeksi käymämme kehityskeskustelu oli onnistunut.

4.     Tee hyviä kysymyksiä. Hyvä kysymys on sellainen, joka avaa ovia ja johon joutuu vastaamaan muutenkin kuin ”kyllä tai ei”. Kysymysten tekoa voi harjoitella oikeastaan missä vain: kollegoiden kanssa, kotona, vapaa-ajalla.
5.     Käsittele vain niin monta kohtaa kehityskeskustelun aikana kuin ehdit. Valitse keskustelun teemat sekä kiireellisyyden että tärkeyden mukaan. On hyvä nostaa ainakin yksi ns. tärkeäkin asia keskusteluun, etteivät kaikki puheenaiheet ole vain ns. kiireasioita.

Lopuksi vuorovaikutuksen kuusi koota: Kohtaa, kunnioita, kuuntele, kysy, kiitä, kannusta!

Lisää kehityskeskusteluista voit lukea HS: 26.1.2014 Työelämä –liitteestä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti